Syksy starttasi juhlapukujaksolla. Kesän aikana saimme tehtäväksi aloittaa puvun suunnitteleminen ja koulun alkaessa jatkoimme alustavien suunnitelmien työstämistä.
50-luku toimi oman pukuni inspiraationa ja mielikuva puvusta, jonka halusin tehdä oli alusta saakka selkeänä mielessäni, kirkkaanpunaista ja muhkea helma.
Jakson alussa kävimme läpi korsettien rakennetta ja valmistustapoja. Vena cava designilta tilasimme coutil-kankaan, josta tuli oman juhlapukuni yläosan vuori. Yllätyin kuinka yksinkertainen korsetin rakenne on ja sain myös huomata, ettei korsetin valmistus ollut niin vaikeaa kuin aluksi olin luullut. Hyvien materiaalien merkitystä tosin ei voi korostaa liikaa ja korsetin valmistus vaatii toki omat niksinsä. Kalanruoto coutillin leikkaaminen saksilla oli aikamoinen urakka, mutta mitä muuta voisi odottaa kankaalta, jolla on niin uskomaton vetolujuus. Edelleen on vaikea käsittää, että puuvillasta voi kutoa niin jämäkkää kangasta.
Teimme jakson aikana päiväretken Tallinnaan tarvikkeiden hankkimiseksi ja sieltä löysin paksuhkon silkkisatiinin ja tarvitsemani tyllin niissä väreissä kuin olin toivonut. Kerättyäni tarpeeksi rohkeutta silkin leikkuuseen (silkin hinta kun on mitä on) sain työt mukavasti käyntiin ja pysyin mielestäni aikataulussa hyvin, selvisin ilman sen suurempaa stressiä ja työ oli ajoissa valmis. Olin myös lopputulokseen harvinaisen tyytyväinen.
Eroten ensimmäisestä vuodesta työskentely oli jo luontevampaa ja rutiininomaista. Tietenkin aina on parannettavaa ja minun tulisi jatkossa kiinnittää vielä enemmän huomiota yksityiskohtiin parhaan lopputuloksen saamiseksi, mutta tällä hetkellä olen tyytyväinen itseeni ja suoritukseeni.
Jakson loputtua pääsimme esittelemään työmme koulun avoimien ovien päivänä osastomme järjestämässä muotinäytöksessä kampaaja ja kosmetologi puolen opiskelijoiden stailaamana ja pääsimme kunnolla nauttimaan työmme tuloksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti